Koiranpennun koulutus – Tommy Wirénin parhaat vinkit
Huolellinen koiranpennun koulutus luo pohjan sujuvalle arjelle koiran kanssa. Tässä artikkelissa Koti koiralle -ohjelmasta tuttu koirankouluttaja Tommy Wirén kertoo tärkeimmät asiat, jotka koiranpennulle kannattaa opettaa sen ensimmäisen elinvuoden aikana.
Koiranpennun koulutus: ensimmäiset 16 viikkoa ratkaisevia
Koiranpennun koulutuksen aloittamisessa ei kannata aikailla. Tommy Wirénin mukaan pennun ensimmäiset 16 viikkoa pohjustavat hyvin pitkälti sitä, miten koira käyttäytyy aikuisena, sillä koiran aivot kehittyvät noin 80-prosenttisesti ensimmäisinä elinkuukausina.
”Silloin aivojen kehitys on kaikkein voimakkaimmillaan. Siksi tämän neljän kuukauden aikana opitut asiat määrittelevät paljon sitä, miten koira ajattelee tulevaa ja reagoi erilaisiin tilanteisiin.”
Koiranpennun koulutus kannattaakin rauhoittaa ensimmäisen vuoden aikana kokonaan yksinkertaisille perusasioille, jotta koira saa niihin riittävästi rutiinia ja ne iskostuvat koiran mieleen.
Wirén työskentelee paljon avustajakoirien ja niiden kouluttajien parissa. Hän on usein nähnyt, miten pentua aletaan kouluttaa avustajatehtäviin ennen, kuin se osaa vielä kunnolla arjen perusasioita.
”Vedä sukka jalasta, pistä kaapin ovi kiinni, sytytä valot. On hirveän siistiä, mitä enemmän avustajakoiramaisia temppuja koira osaa jo pentuna. Mutta kun pentu ei osaa käyttäytyä tuolla ulkona. Se voi säikkyä vastaantulevia tai tavoittelee muita koiria, hyppii ihmisiä vasten tai haukkuu, ei anna ottaa kiinni tai pistää leikiksi, repii remmiänsä. Mutta se osaa kyllä viedä pyykkiä koneeseen.”
Wirénin mukaan pennulle opetettaviin perusasioihin kuuluvat luottamus ihmiseen ja kolme arkea helpottavaa käskysanaa. Muuta ei tarvita.
Rakenna ensin luottamus
Pennun täytyy oppia luottamaan ja turvautumaan ihmiseen, jotta koiran käytöstä voi hallita esimerkiksi jännittävissä tilanteissa. Tämä tarkoittaa sitä, että säikähtäessään koira hakee turvaa ihmiseltä eikä juokse karkuun.
”Tällöin pennun saa kiinni yllättävissäkin tilanteissa ja myös aikuisena, kun sen aivot menevät säikähtäessä primitiiviselle puolelle ja alkavat ohjata sitä ilman ajatusta. Kun koiran luottamus on kunnossa, aivot ohjaavat koiran oman ihmisen luo eivätkä karkuun kaikkea kuin villieläimen.”
Wirénin mukaan luottamus on ensimmäinen asia, joka pennulle opetetaan, ja se tapahtuu hellän sylin kautta.
Kanna pentua paljon
Wirén kannustaa kantamaan pentua mahdollisimman paljon ja usein. Näin pentu oppii turvautumaan ihmiseen.
”Kanna niin kauan kuin jaksat. Pentuvaiheessa koiralle pitäisi saada uppoamaan umpiluuhun asti, että on ok, kun siihen tartutaan, nostetaan ja pidetään kiinni. Se on hyvä asia, vähän kuin halaus. Luottamus rakentuu siitä aika itsestään, ja pentu oppii samalla rauhoittumaan.”
Wirénin mukaan koskettamisesta ja kiinnipitämisestä tulee koiralle eräänlainen pelastusliivi maailmaa vastaan, kun koiraa on pienestä pitäen nostettu syliin, pidetty sylissä ja silitelty etenkin uusissa ja jännittävissä paikoissa.
”Väkisinkin koira ehdollistuu siihen, että tarttuminen, nostaminen ja kiinnipitäminen on ok, koska sitä on tapahtunut monta, monta kertaa päivässä useita viikkoja.”
Aikuisen koiran kanssa tästä on suuri hyöty erityisesti silloin, kun koira on iso ja kiihtynyt, säikähtänyt tai mahdollisesti vahingoittunut.
”Adrenaliinihuuruiselle, paniikissa olevalle koiralle koskettamisen ja kiinnipitämisen pitäisi luoda turvallisuuden tunne mieluummin kuin että koira alkaa tempoilla vastaan. Jos koira ei ole tottunut tähän jo pentuna, sen opettaminen aikuisena on aivan loputon työmaa.”
Etsitkö pennullesi kotimaista kuivaruokaa? Tutustu Hau-Haun Kanaa, riisiä & kauraa pennuille ja emoille -täysravintoon.
Wirén on kouluttanut koiria ja monenlaisia muita eläimiä aina karhuista kanoihin vuosikymmenten ajan. Hän kertoo, että kun turvallisuuden tunne on istutettu eläimen aivoihin riittävän varhaisessa vaiheessa, eläin muuttuu helposti käsiteltäväksi lajista riippumatta. Wirén ottaa esimerkiksi kesykyyhkyt, joita täytyy silitellä jo muutama tunti kuoriutumisen jälkeen, jotta ne tottuvat käsittelyyn. Koskettamista jatketaan päivittäin. Samat perusperiaatteet toimivat myös koirien kanssa.
Wirénin perheessä on tällä hetkellä labradorinnoutajia. Aiemmin hänellä oli rottweilereita yli 15 vuotta, ja niiden kanssa on aikuisena aivan turha yrittää voimalla.
”Kun niitä kannettiin pentuna pitkään, aikuisen koiran kanssa ei tarvinnut muuta kuin kumartua ja puristaa kyljistä, niin koira valahti kuin räsynukke ja rentoutui saman tien.”
Isoksi kasvavaa pentua kannetaan niin pitkään kuin painon puolesta on mahdollista. Sen sijaan pientä koiraa voi kantaa vaikka koko sen eliniän, mutta aikuisena vain tarvittaessa.
”Pieni koira ei välttämättä ikinä opi ohittamaan hyvin toisia koiria, jos se heti haukkumisen aloitettuaan nostetaan aina syliin. Vaihtoehtona on se, ettei koiraa nosteta joka kerta syliin.”
Pentu voi oppia pelkäämään, jos ihminen jättää sen yksin pelottavassa tilanteessa ja pentu menee paniikkiin. Siksi pentua kannattaa kantaa, mutta aikuisen koiran kanssa voi käyttää myös turvaa tuovaa käskysanaa. Kun koira on oppinut käskysanan rutiininomaisena, siitä muodostuu koiralle yhdessä kantamisen ja koskettamisen kanssa arjen turvaverkko.
Kolme käskysanaa sujuvaan arkeen
Koiranpennun koulutus nojaa tuttuihin rutiineihin ja riittävän yksinkertaisiin asioihin. Tommy Wirén on huomannut, että usein koirakoulujen pentukouluissa yritetään ottaa haltuun liikaa asioita kerralla.
”Yksi asiakkaani oli käynyt pentunsa kanssa parilla pentukurssilla. Siellä oli opetettu muun muassa istumista, maahanmenoa, seisomista, luoksetuloa, kohteen koskemista, sitä, tätä ja tuota. Tästä huolimatta koiran kanssa oli vaikeaa, ja ihan varmasti onkin. Puolivuotiaan koiran pitäisi pystyä puhumaan sujuvasti viittä eri kieltä.”
Wirén kehottaa yksinkertaistamaan rankasti koiranpennun koulutusta ja keskittymään olennaiseen.
”Jos on yksikin käsky, jonka koirasi osaa tilanteesta riippumatta, se on enemmän kuin ne kymmenen temppua, jotka toimivat vain suotuisissa olosuhteissa.”
Liian monen asian opettaminen samanaikaisesti johtaa helposti siihen, että lopulta koira ei osaa yhtäkään asiaa kunnolla. Lisäksi koiranomistaja saattaa todeta, että ei näin pienen pennun tarvitse vielä osatakaan.
”Sinulla voi olla monta temppua, joita koiran ei tarvitse osata kovin hyvin, kun sehän on pieni vielä. Pian koiran ei tarvitse osata kunnolla mitään vielä parivuotiaanakaan, kun se on niin nuori. Lopputulos on, että koko ajan katsotaan läpi sormien ja ainoa koiran oppima rutiini on se, ettei tarvitse kuunnella ja voi tehdä silloin kun huvittaa.”
Wirén vertaa koiranpennun koulutusta siihen, kun esikoululaiselle opetetaan vierasta kieltä.
”Näytä lapselle tuolia ja sano sana englanniksi. Pentukoulutuksen pitäisi olla suurin piirtein yhtä simppeliä. Erilaisia sanoja tai symboleja ei voi olla tuhatta erilaista. Niitä voi olla vain muutama, 2–5. Jos niitä on enemmän, koko homma kaatuu omaan mahdottomuuteensa.”
Wirén opettaakin koirilleen niiden ensimmäisen elinvuoden aikana vain kolme helppoa käskyä, jotta käskysanoista tulee vahvoja, arkea helpottavia rutiineja. Näistä käskyistä, istu – tule – et, muodostuu koiralle myös säännöt.
Käytä käskysanoja tarkasti
Wirénin mukaan yksi vaikeimmista asioista käskysanojen kanssa on niiden käyttö oikealla tavalla.
”On vaativa juttu oppia käyttämään käskysanoja oikeassa kohtaa sellaisena, kuin olet sanan koiralle opettanut. Alamme helposti hokea synonyymejä. Jos koiralle on opetettu sana ’tule’ ja koira ei kuuntele sitä, vaihdamme oitis sanaa ja alamme huutaa ’tänne’, mikä on koiralle jo ihan eri asia.”
Hän jatkaa, että vastaavasti lisäämme helposti ”istu”-käskyyn sanat ”paikka” ja ”odota”, vaikka yksi käsky voi pitää sisältää kaikki kolme sanaa. Jos koiralle sanoo ”istu, paikka, odota”, koiran täytyy hahmottaa kolme eri sanaa ja niiden sisältö.
”Mitä veikkaat, kumpi on eläimen helpompi oppia: yksi sana, joka tarkoittaa aina yhtä käytöstä ilman poikkeusta vai yksi sana, joka tarkoittaa yhtä käytöksen muutosta, toinen toista ja kolmas kolmatta? Me ihmiset alamme käyttää sanoja, jotka sopivat parhaiten omaan suuhumme ja ajatuksiimme.”
Opeta sanat, älä eleitä
Useimmiten käskysanoja käytetään silloin, kun koiran huomio on muualla. Siksi käskysanojen opettamisessa yksi keskeisimmistä asioista on, että koira todella oppii juuri sanat eikä ihmisen eleitä.
Wirén toteaa, että koiran haistellessa tai tuijottaessa toista koiraa luoksetulokäsky ei toimi, jos koira on tottunut tottelemaan käskysanan sijaan ihmisen houkutuseleitä.
”Koiran pitää oppia kuuntelemaan käskyjä eikä näkemään käskyjä.”
Koirat oppivat helpommin ihmisen käsimerkit ja eleet kuin sanat, mutta lopputuloksena voi olla niin sanotusti korvaton koira.
”Kun koiran fokus on muualla, se ei näe sinua eikä myöskään kuuntele. Maailma on täynnä koiria, jotka osaavat erilaisten eleiden, sanojen ja muiden ihmisten maneereiden yhdistelmän. Sitten oletetaan, että niillä on hyvä kuuliaisuus. Mutta ihmisen ei tarvitse kuin kääntää selkänsä, niin koira lakkaa ymmärtämästä puhetta.”
Jos koira on harjoitellessa aina kontaktissa ihmiseen, harjoituksia pitäisi tehdä vaihtelevilla etäisyyksillä ilman eleitä ja ilmeitä. Muuten koira oppii helposti sanan siitä, mihin ihminen katsoo, millainen hänen ilmeensä on ja mitä kädet tekevät.
Voit testata pelkän käskysanan toimivuutta antamalla koiralle käskyn esimerkiksi nurkan takaa tai selkä käännettynä koiraan päin, jolloin koira ei näe ilmeitäsi.
1. Paikalla pysyminen: ISTU
Wirénin koirille ”istu”-käsky tarkoittaa paikalla pysymistä siihen asti, että koiralle annetaan lupa tehdä muuta.
”Tämä yksi sana tarkoittaa, että takapuoli maahan ja pidä se siinä, vaikka menen kauemmaksi. Sama sana sisältää siis sekä istumisen keston että etäisyyden ihmiseen.”
Koira osaa synnynnäisesti istua, joten istuminen on helppo opettaa koiralle. Istumisen keston opettamisen voi aloittaa niin, että siirtyy aluksi muutamaan askeleen poispäin koirasta, palaa takaisin, antaa namin ja sanoo heti uudestaan ”istu”.
”Yleensä koiran takapuoli nousee heti, kun menet palkkaamaan sen. Siksi annetaan heti uusi käsky, vaikka koira istuu jo paikallaan. Oli koiran palkitseminen sitten kehumista, silittämistä tai pala herkkutankoa, koiran pitäisi pysyä palkitsemisen ajan siinä asennossa, mitä harjoitellaan, jotta koira saa palautteen nimenomaan istumisesta.”
Koiran palkitsemisväliä pidennetään vähitellen, ja koira istuu koko harjoituksen ajan. Keston opettamisessa olennaisinta on, ettei koiraa palkita liian aikaisin, jolloin sen takapuoli ehtii nousta. Koiran täytyy oppia, että vaikka ihminen palaa luokse, koira ei ole vielä saanut lupaa nousta ylös. Halutun toiminnan aikana pitää pystyä antamaan sekä käskysana että nami.
”Niiden järjestyksellä ei ole peruskoulutuksessa väliä. Osumatarkkuus on riittävän hyvä, kun palaute ja käskysana osuvat saman käytöksen sisään. Namin ja käskyn ajoitus tiettyyn sekuntiin liittyy siihen, kun koiralle rakennetaan käytöstä, jota se ei osaa tehdä. Istuminen ei kuulu niihin.”
Kun olet tyytyväinen harjoitukseen, vapauta koira sanomalla esimerkiksi ”ole hyvä” tai ”vapaa” ja heitä samaan aikaan Mehevä herkku tai muu nami koiran viereen. Koiran on tärkeä saada vapauttava käsky, jotta se tietää, milloin on lupa lähteä omiin puuhiin.
Istumista täytyy harjoitella myös muualla kuin kotona. Pienten avustajakoiranalkujen kanssa Wirén käy esimerkiksi pikaruokaravintoloissa ja tavarataloissa vain istumassa. Hän sanoo, että mitään muuta ne eivät puolivuotiaana oikeastaan osaakaan kuin istua ja tulla luokse.
”Avustajakoirapäivillä muiden koirat osaavat suurin piirtein järjestää DVD-levyt ja tyhjentää tiskikoneen. Omat koirani osaavat vain istua paikallaan. Silti tuntuu, että mulla on enemmän, vaikka olen opettanut koirilleni vain pari asiaa ja teettänyt niitä eri tilanteissa.”
Kouluttaessaan koirakoita Wirén aloittaa istumisen opettamisen yleensä siitä, että koira osaa istua molemmilla puolilla ulko-oven kynnystä.
”Ennen lähtöä koira osaa helposti istua, mutta kun mennään ovesta ulos, se ei enää osaakaan. Osaamisen ja ei-osaamisen välillä on usein vain puolimetriä matkaa. Kun ympäristö muuttuu vaikka vain kynnyksen yli, asiat vaikeutuvat. Niin huonosti koirat yleistävät oppimansa.”
Tällä esimerkillä Wirén korostaa sitä, miksi koiranpennun koulutus alkaa vain muutamasta käskysanasta, jotka koiran pitää osata joka tilanteessa.
”Koiran täytyy ylipäätään kuunnella, vaikka leikit olisivat kesken ja paikalla olisi muita koiria. Silloin voi nähdä, miten koira on oppinut asian. Kun huomaat koiran oppineen, voit myös itse luottaa koiraasi.”
Koiranpennun koulutus vaatii tilanteeseen sopivat namit. Testaa taskunameiksi Hau-Haun viljatonta makupalaa pikkutassuille!
2. Luoksetulo: TULE
Wirénin mukaan vapaana olo kuuluu koiran luontaisiin tarpeisiin, minkä vuoksi koiran luoksetulon täytyy olla vahva. Koiran voi päästää vapaaksi, jos se tulee luoksesi kaikissa tilanteissa, joissa luoksetuloa on treenattu ja kokeiltu.
Wirénillä oli hiljattain asiakkaana noin vuoden ikäinen husky, joka ei ole koskaan ollut vapaana, koska sitä ei uskalla päästää irti.
”Ei siitäkään mitään tule, että koira elää kaiken aikaa kuin naara-ankkurissa. Sitten vaikka koirapuistoon harjoittelemaan luoksetuloa. Koirien täytyy päästä välillä olemaan vapaana ja toteuttamaan itseään koirana.”
Koirapuistojen lisäksi koirille on tarjolla maksullisia koirametsiä vapaana oloon ja luoksetulon harjoitteluun. Koiran tullessa luokse sen pitäisi saada täydellinen turvallisuuden tunne ja luottamus siihen, että ihmisen kanssa tapahtuvat asiat ovat mukavia.
Luoksetulon opettamisessa tärkeää on, ettei käytä opettamansa sanan synonyymejä, kuten ”äkkiä tänne”. Wirén käyttää luoksetulossa ”tule”-käskyä.
”Se on lyhyt sana, ja sen voi huutaa aika kovaa. Se tarkoittaa, että tänne mun luokse. Aluksi koiralle voi näyttää kädessä olevaa namia ja koira tulee namin luokse. Parin kerran jälkeen pentu ymmärtää ’tule’-käskyn kuullessaan tulla sinnepäin, missä viimeksi on ollut nami.”
Kun koira tulee luoksesi ja odotat hetken aikaa ennen koiran palkkaamista, se yleensä istuu. Sano koiralle ”istu” ja palkkaa se. Näin vahvistat sekä luoksetuloa että paikalla istumista. ”Tule”-sanalla koiran pitää tulla luokse ja ”istu”-sanalla sen täytyy pysyä paikallaan lähellä tai kaukana.
”Jos nämä kaksi käskysanaa toimii sisällä ja ulkona, sateessa ja pakkasessa, maalla ja merellä, niin pystyt hyvin hallitsemaan koiran käytöstä tilanteessa kuin tilanteessa. Se ei oikeastaan vaadi tämän enempää.”
3. Kieltäminen: ET
Tommy Wirén painottaa, että koiran on pakko oppia oikea ja väärä sekä koiran oman että sen kanssaeläjien ja ympäristön turvallisuuden vuoksi. Hän pitää kieltosanan opettamista isona vedenjakajana, jossa voi helposti mennä sukset ristiin nykypäivän koirankoulutusideologian kanssa.
”Viimeiset 10–15 vuotta on noussut vahvasti koulutusideologia, jonka mukaan koiralle ei tarvitse eikä edes saa opettaa mitään negatiivista, ettei sille tule paha mieli. Ihmisten kanssa asuvalle koiralle on kuitenkin välttämätöntä opettaa, mitä ei kuulu tehdä.”
Wirénin mukaan koiran kanssa ei voi käyttää kiertoilmaisuja siten, että koiran tehdessä väärin sitä vain ohjataan tekemään oikein. Tällöin koiralle kyllä kerrotaan, mikä on oikein, mutta koskaan ei kerrota, mikä on väärin. Wirénin mielestä tekemällä näin koira harjoittelee aktiivisesti väärin tekemistä ja pääsee sitä kautta palkkioon.
”Koiralle täytyy opettaa, mitä ei saa tehdä. Et pure ihmisiä tai kaada lapsia, et jahtaa muita eläimiä, et leiki kyykäärmeillä. Näihin asioihin ei tarvita ensimmäistäkään harjoitusta.”
Ylivoimaisesti suurin osa koirista elää tiiviisti ihmisen kanssa koiratarhan sijaan, minkä vuoksi koiran ympäriltä ei voi poistaa läheskään kaikkia vaarallisia asioita. Siksi pennun on opittava, ettei sähköjohtoja purra silloinkaan, kun ihminen ei ole paikalla. Koiran on siis sisäistettävä täysin kieltosanan merkitys.
Wirén itse käyttää kieltona ”et”-käskyä. Tavallisesti hän alkaa opettaa kieltosanaa heittämällä lattialle vaikka Hau-Haun Mehevän lantin. Sitten hän ei päästä pentua herkun luokse ja sanoo kieltosanan.
”Sanon koiralle pelkästään ’et’, silloin kun koiran pitää vähentää käytöstä. Sitten kerron koiralle erikseen ’ole hyvä’, jotta se oppii, milloin saa ottaa ja milloin ei saa ottaa. Siinä on se kieltosanan opettaminen. Ei se sen kummempi asia ole.”
Lattialle heitetystä makupalasta luopuminen palkitaan sillä, että koira saa lopulta ottaa herkun.
Kieltosana on myös hyvin tärkeä yleistää eri paikkoihin, jotta se toimii muuallakin kuin kodin seinien sisällä. Koirat oppivat äkkiä sen, että ruokakipon edessä odotetaan lupaa syödä, mutta sama täytyy osata myös muissa tilanteissa.
Yleistä, yleistä, yleistä
Vie koira erilaisiin paikkoihin opettelemaan sekä ihmiseen turvautumista että käskysanoja, jotta ne toimivat kaikissa tilanteissa.
”Koirat eivät osaa yleistää käskysanoja itse eri paikkoihin. Koirat oppivat kyllä asioita ja asiayhteyksiä sekä osaavat ne tietyissä konteksteissa, mutta asioiden yleistäminen on pelin henki koirankoulutuksessa.”
Wirénin mukaan häiriötekijöitä ei tarvitse hakemalla hakea ja väärien asioiden oppimista kannattaa välttää. Esimerkiksi pentua ei pidä koskaan viedä katsomaan ilotulitusta. Jos pentu saapuu uuteen kotiinsa uudenvuoden tienoilla, Wirén kehottaa pysymään pennun kanssa sisällä uudenvuoden aattona iltakuuden jälkeen.
”Jos pieni pentu säikähtää pahasti, sille jää siitä muistijälki loppuelämäksi, mikä on vaikea kitkeä pois. Jos pikkupentu pissailee yhtenä iltana sisälle, kuten se on siihenkin asti tehnyt, niin mitä sitten.”
Kun otat pennun mahdollisimman moneen paikkaan mukaan ja teet sen kanssa samalla rutiininomaisesti harjoituksia, pentu oppii yleistämään asioita kuin itsestään. Wirén muistuttaa, että eläinlääkärireissullakin voi tehdä hihnan mittaisia luoksetuloharjoituksia tai istua kynnyksen molemmin puolin.
”Tee istumaharjoituksia, kun vieras ihminen tulee koskemaan pentua. Treenitilanteita ei tarvitse lainkaan etsiä, kun voit tehdä samoja harjoituksia vaikka kyläpaikoissa tai kun kotonasi on vieraita. Pennun lääppijöitä kyllä riittää jonoksi asti.”
Rutiinit itsessään palkitsevat ja rauhoittavat koiraa
Koiranpennun koulutus on etenevä prosessi, jossa namien määrää vähennetään pikkuhiljaa. Tommy Wirénin mukaan jo opittujen asioiden tekeminen toimii koiralle palkkiona, koska ihmiseltä saa palautetta eli sosiaalista palkkaa, mikä voi olla kehu tai pieni leikkihetki.
Harjoitusten teettämisestä itsestään tulee koiralle palkitsevaa siinä vaiheessa, kun niitä on tehty koiran kanssa riittävästi oikealla tavalla ja koira on ehdollistunut niihin eli tietää, mistä on kyse. Silloin harjoituksista ei tarvitse enää palkita namilla, vaan sosiaalinen palkka riittää.
Wirén toteaa, että koiran palkitseminen ei lopu ikinä, mutta palkittava asia siirtyy eteenpäin. Palkkaaminen ei siis pysy pentutasoisena, vaan vaatimustaso nousee koiran taitojen karttuessa.
”Samalla tavalla kuin koulussa saat tarran, kun olet oppinut aakkoset. Muutaman vuoden jälkeen et enää saa tarraa aakkosista, vaan pitää osata kokonaisia sanoja ja virkkeitä. Saat peukun aakkosista, mutta et tarraa.”
Wirénin mukaan kehu ja leikki riittävät koiralle palkaksi asioista, jotka se osaa. Namia käytetään palkkana opeteltavista asioista ja silloin, jos koiralle annetaan käsky erityisen vaikeassa tilanteessa. On kuitenkin tärkeä muistaa, ettei niin sanottu ”namittaminen” jää eskaritasolle.
”Näen jatkuvasti sitä, että kolmevuotiaalle koiralle sanotaan ’istu’ ja se saa namin. Miksi? Koira on osannut istua nyt kolme vuotta, kuinka pitkään ajattelit vielä jatkaa? Voisiko istumista jo edellyttää siltä ja istumisen lisäksi tehdä jotain vaikeampaa, josta saa namin.”
Rutiininomaisiksi opitut asiat palkitsevat koiraa itsessään myös siksi, että rutiinit luovat turvallisuuden tunnetta. Tekeminen muuttuu palkitsevaksi, kun toiminta on rutiininomaista ja siinä on ollut palkkaaminen mukana.
Rutiininomaiset käskysanat apuna vaikeissa tilanteissa
Jos koiranpentu pelkää esimerkiksi vastaantulevia koiria, Wirén kehottaa ottamaan avuksi tutun käskysanan ja koiran koskettamisen. Tällöin voit hyödyntää koiran turvaverkkoa, eli turvautumista ihmiseen ja koiran käytöstä ohjaavaa, rutiininomaista käskyä.
”Kun koiraa alkaa jännittää, pyydä sitä istumaan. Koiralla pitäisi olla luottamus siihen, että kun takapuoli on maassa, mitään pelottavaa ei tapahdu. Jos koiraa kuitenkin pelottaa, voit nostaa sen syliin tai kyykistyä ison koiran viereen silittämään sitä. Jos koira rentoutumisen sijaan jännittyy, purista sitä tiukemmin jalkaasi vasten. Se on sama kuin koira olisi sylissäsi.”
Wirén muistuttaa, että vaikka hihnasta on hyvä pitää kunnolla kiinni, hihna ei saa olla kireällä. Kireä hihna lisää koiran jännitystä.
”Hihnan pitäisi olla löysällä ja koiran käskyn alla sekä tavallaan ihokosketuksessa. Jos naru on kireällä yhtä aikaa, se on vähän kuin keskusteltaisiin käsiraudoissa eikä koiralle tule sitä fiilistä, jota tällä tavoitellaan. Siksi kaikki tämä pitäisi pystyä tekemään tavallaan handsfreenä niin, ettei koira edes tiedä olevansa kytkettynä.”
Jotkin koirat tarvitsevat harjoitteluun erityisen maistuvia herkkuja. Valitse silloin erityisen maistuvat, tuoreesta lihataikinasta tehdyt Hau-Haun viljattomat Mehevät herkut. Tutustu tuotteisiin.
Huomioi oman koirasi persoona
Wirénin mukaan koiranpennun koulutuksessa koiran rodulla ja persoonalla ei ole varsinaisesti merkitystä, koska samat keinot toimivat jokaisen koiran kanssa. Kuitenkin vilkas ja lyhytpinnainen koira tarvitsee lyhyitä ja huolellisia harjoituksia, jotta koira malttaa keskittyä tehtäviin.
Esimerkiksi huskyn kaltaisilta alkukantaisilta roduilta puuttuvat usein palvelualttius ja miellyttämisen halu, jotka taas ovat hyvin ominaisia vaikkapa bordercollielle. Toisaalta paimenkoirana bordercollie reagoi huskya voimakkaammin ympäristön ärsykkeisiin. Wirénin mielestä näillä seikoilla ei kuitenkaan ole merkittävää vaikutusta pennun peruskoulutukseen.
On kuitenkin hyvä tiedostaa, millaista reaktio- ja oppimisnopeutta voit odottaa omalta koiraltasi. Esimerkiksi spanielista et koskaan saa yhtä sähäkkää tekijää kuin työlinjaisesta australiankelpiestä.
”Meillä on yksi spanieli, Heppu, jolla on urosviiveen lisäksi spanieliviive. Se ei reagoi oikeastaan mihinkään nopeasti, paitsi tietysti hajuihin. Sillä on puolta pidempi viive reagoimisessa kuin meidän käyttölabradoreilla, ja siltä menee kauan hoksata asiat. Mutta kun se on oppinut ne, se tekee asiat tosi hyvin.”
Muista koiranpennun jokakoiranoikeudet!
Yhdessä tekemisen ja perustaitojen oppimisen lisäksi Wirén listaa koiranpennun jokakoiranoikeuksiksi rauhoitetun petipaikan, ruokarauhan, omat lelut ja tarvittaessa myös oman vesikipon. Pennun jokakoiranoikeudet saattavat unohtua etenkin, jos perheessä on useampia koiria tai leikki-ikäisiä lapsia.
”Jokakoiranoikeuksien pitää toteutua sekä vanhan koiran että pennun kohdalla. Pennun petipaikkaan ei ole asiaa lapsilla tai perheen muilla koiralla, kun pentu nukkuu.”
Hau-Haun laajasta valikoimasta löydät pennuille oman märkäruoan, jolla voit täyttää vaikka aktivointilelun ja antaa pennun aivonystyröille mielekästä puuhaa. Lue lisää pentujen viljattomasta ja kanattomasta täydennysravinnosta.
