Koiran lihashuolto kotona

Useimmat meistä tietävät, että ihmisen tulee ennen liikuntasuoritusta verrytellä ja suorituksen lopuksi venytellä lihaksistoaan. Kipeät niskat ja hartiat hoidetaan esim. hierojalla. Koiran lihaksisto voi jumiutua aivan samoin kuin ihmisenkin. Me tunnistamme itse kipeytyneet lihaksemme, mutta koira ei sellaista osaa meille kertoa. Tai ehkä paremminkin me emme osaa lemmikkimme ruumiinkieltä lukea. Jumiutumisen voi aiheuttaa esimerkiksi yksipuolinen rasitus, lihaksen käyttämättömyys tai rankka harjoittelu ilman että lihaksisto ehtii välissä palautua. Toki myös luusto ja nivelongelmat voivat aiheuttaa koiralle lihasjäykkyyttä. Lihaksistossa olevat ongelmat saattavat pitkään jatkuessaan vaikuttaa jopa koiran tapaan liikkua.

Mitä lihashuolto pitää sisällään? 

Monet koirat elävät fyysisesti hyvin passiivista elämää, kun taas toisilla on hyvinkin aktiivinen urheilu-ura. Koska ihminen usein määrää kuinka nopeasti, millä tavalla ja kuinka intensiivisesti koiran tulee liikkua tai olla liikkumatta, vastuu koiran kehon hyvinvoinnista on ihmisellä. Lihashuolto tarkoittaa koiran harrastuslajiin tarvitsemaa lihasmassan hankkimista, koiran kestävyyden parantamista harjoittelun avulla sekä koordinaation parantamista erilaisten harjoitteiden avulla. Se tarkoittaa myös aktiivisesta ja monipuolisesta liikunnasta, levosta, hyvästä ruokavaliosta ja riittävästä nesteensaannista huolehtimista. Myös koiran alkuverryttely ja lihasten lämmittäminen ennen suoritusta, venyttely, jäähdyttely ja hieronta kuuluvat harrastuskoiran peruslihashuoltoon. 

Koiran liikkeet 

Jokaisen koiran omistajan olisi hyvä tietää kuinka oma koira liikkuu, kun se liikkuu normaalisti. Koiran rakenteella on suuri merkitys sille, kuinka koira liikkuu, joten erirotuisten koirien liikkuminen saattaa olla hyvinkin erilaista. Rodusta riippumatta koiran oikean ja vasemman puolen liikkumisen tulisi olla samanlaista. Tästä syystä oman koiran liikkumistapaan kannattaa tutustua esimerkiksi jonkun toisen liikuttaessa koiraa. Liikkeet kannattaa aina tarkistaa sekä sivulta että edestä ja takaa. Koiran mahdollisia lihasongelmia arvioitaessa useimmiten paras askellaji on ravi. Tarkkailtavia seikkoja ovat liikkumisen symmetrisyys ja tasapainoisuus, rytmikkyys ja ryhdikkyys, liikkeiden voimakkuus sekä askelpituudet. Näissä asioissa tapahtuvat muutokset saattavat olla usein merkki esimerkiksi lihaskireyksistä tai muista kiputiloista. 

Käynti on symmetrinen nelitahtinen askellaji, jossa jokainen jalka käy vuorotellen maassa. Jalkojen askeljärjestys on vasen takajalka, vasen etujalka, oikea takajalka, oikea etujalka. Koira ei kuitenkaan missään vaiheessa ole täysin vain yhden jalkansa varassa, vaan järjestyksessä seuraava raaja osuu maahan ennen kuin edellinen nousee kokonaan irti maasta. Ravi on myös symmetrinen, mutta se on kaksitahtinen askellaji, jossa kaksi jalkaa laskeutuu maahan aina yhtä aikaa. Ravissa koiran vastakkaiset raajaparit toimivat samanaikaisesti. Laukka puolestaan on kolmetahtinen, epäsymmetrinen askellaji, jossa yksi ristikkäinen jalkapari laskeutuu maahan samanaikaisesti. Laukka on epäsymmetristä, sillä koiran joko vasen tai oikea puoli johtaa eli liikkuu toisen puolen edellä. 

Koiran liikkeiden tuntemuksen lisäksi, myös koiran asennot sen seisoessa, istuessa, maatessa tai vaihtaessa asentoa olisi hyvä tietää. Muutokset näissä asennoissa, kuten liikkeissäkin, ovat usein merkki ongelmista. Seisoessa koiran selkälinjan tulisi olla suora kaikista suunnista katsottaessa. Tassut ja varpaat tulisi olla eteenpäin sekä kintereet suorassa takaa katsottaessa. Lisäksi pään tulisi olla pystyssä ja katse eteenpäin. Koiran pitäisi pystyä vaivatta menemään istumaan ja istua molemmilla istuinluilla lonkat ja polvet koukussa, varpaat eteenpäin ja kintereet suoraan taakse. Polvien tulisi olla suoraan eteenpäin ja samalla tasolla toisiinsa nähden. Koiran pitäisi myös pystyä nousemaan istumasta seisomaan takajaloilla ponnistaen. Makaamisessa koiran rintakehä ja kyynärpäät tulisi olla maassa, eturaajat suoraan edessä ja ranteet suorana. Lonkkien ja polvien tulisi olla koukussa sekä polvien ja varpaiden tulisi osoittaa eteenpäin. Lisäksi selkärangan tulisi olla suorana. Maasta seisomaan nousemisessa koiran ponnistuksen tulisi tapahtua sekä etu- että takajaloilla.

Lihaskireys ja miten sen huomaa koirasta 

Lihaskireyden syntyyn vaikuttavat monet asiat. Yleisimmät syyt lihasjännityksiin ja -kireyksiin ovat yksipuolinen liikkuminen ja rasitus tai liiallinen rasitus lihaksen voimavaroihin nähden. Lisäksi harrastusten yhteydessä puutteelliset lämmittelyt, jäähdyttelyt, palautukset sekä vammat voivat aiheuttaa lihaskireyttä. Lihaksia jumittavat myös puutteellinen nesteytys ja yksipuolinen ruokavalio sekä stressi. Jonkin lihasalueen kireys saa koiran kompensoimaan tämän alueen toimintaa jollakin muulla lihasalueella ja tämä voi puolestaan aiheuttaa lisää rasittumista ja jopa liikevirheitä sekä nivelongelmia.

Koiran liikkuessa ja koiraa harjoittaessa sen lihaksiin muodostuu maitohappoa ja muita kuona-aineita, jotka poistuvat elimistöstä virtsan ja ulosteiden mukana. Jos koiraa kuitenkin rasitetaan toistuvasti, eikä sen lihashuollosta huolehdita, eivät syntyneet kuona-aineet pysty poistumaan lihaksista kokonaisuudessaan. Lihaksiin jäädessään ne alkavat pikkuhiljaa tukkia lihaksen aineenvaihduntaa ja verenkiertoa, minkä seurauksena uusia kuona-aineita jää lihakseen koko ajan enemmän. Näin noidankehä on valmis.  Jumiutunut lihas tuntuu kovalta, joustamattomalta, turvonneelta, kipeältä tai se väreilee koskettaessa. Jäykän, lyhentyneen lihaksen tunnusmerkkejä ovat myös koiran nopea väsyminen, jäykkyyden tuntu sekä lyhentyneet tai muuttuneet liikeradat.  Koira voi välttää ravaamista, liikkuu laukaten tai peitsaten, tai se voi kulkea vinossa. Muutokset koiran venyttelyissä kannattaa myös huomioida. Koira voi nimittäin alkaa venytellä itseään puutteellisesti, jättää esimerkiksi etupään venytykset kokonaan tekemättä, tai alkaa venytellä selkeästi enemmän kuin ennen. Koiran voi nähdä myös seisovan takajalat joko vatsan alla tai hyvin leveällä. Lisäksi koira saattaa alkaa nuoleskelemaan ja pureskelemaan raajojaan tai kylkiään. Koira voi myös kieltäytyä hyppäämästä esimerkiksi auton takakonttiin, alkaa pudotella rimoja agility -radalla tai etsiä ponnistuspaikkaa. Yleisolemukseltaan koira voi myös muuttua yliaktiiviseksi, ruokahaluttomaksi, ärtyneeksi sekä stressaantuneeksi. Koirat ovat yksilöitä ja viestittävät kivusta eri tavalla, mutta ylipäätään siis kannattaa huomioida kaikki koiran käyttäytymisessä ja toiminnassa tapahtuvat muutokset.

Mitä voi itse tehdä? 

Emme ehkä tule ajatelleeksi, että koiranomistaja voi omilla päivittäisillä toimillaan vaikuttaa merkittävästi koiran lihaskuntoon ja siten välttyä monilta ongelmilta. Erityisen tärkeää tämä on aktiivisessa ja raskaassa harrastuskäytössä olevien tai jostakin rakenteellisesta ongelmasta kärsivien koirien kohdalla. Lisäksi voidaan vielä mainita esim. leikkauksesta toipuvat koirat. Hyvä neuvo omistajille on läpikäydä koiran keho viikoittain kotona. Omistajasta tulee näiden läpikäyntien avulla oman koiransa paras asiantuntija. Muutokset normaalissa huomaa helpommin ja näin mahdollisiin ongelmiin päästään puuttumaan ajoissa. 

Liikunta 

Koiran lihashuollon kannalta yksi tärkeimmistä asioista on riittävä, monipuolinen liikunta ja koiran hyvä peruskunto. Pentuaikana liikuntaa tulee luonnostaan pentujen peuhaamisen kautta. Ensimmäinen ratkaiseva askel tulee eteen koiran siirtyessä kasvattajalta uuteen kotiin. Koiran tulee saada monipuolista liikuntaa erilaisissa maastoissa ja ympäristöissä ja sen tulee kehittää voimaa, kestävyyttä ja koordinaatiota. Näitä kaikkia voidaan kehittää liikkumalla vaihtelevissa maastoissa, epätasaisella ja upottavalla maapohjalla sekä ylä- ja alamäissä. Liikunnan rasittavuudenkin tulee olla vaihtelevaa, joten pitkiä rauhallisia lenkkejä ja rasittavia läähätykseen johtavia lenkkejä kannattaa vuorotella. Myös uinti on mitä mainioin lihas kuntoharjoitus, sillä se säästää koiran niveliä. Turvallisuus ja koiran ikä on tietenkin huomioitava kaikessa. 

Verryttely

Harva koira ryntäisi juoksemaan seisovilta jaloiltaan ja kylmiltään, jos ne itse saisivat valita liikkumatapansa. Yhä useammin koira kuitenkin otetaan autosta harrastuspaikalla, ja liikkeelle lähdetään lämmittelemättä. Alkuverryttelyn tarkoituksena on valmistaa koira tulevaan harjoitus- tai kilpailusuoritukseen sekä lisätä harjoitusvaikutusta tai kilpailutehoa. Alkuverryttelyllä pystytään lisäksi ehkäisemään revähdysten ja muiden vammojen syntymistä. Verryttelyn vaikutuksesta koiran sydämen syke nousee, lyöntitilavuus suurenee ja verenkierto vilkastuu. Näin lihakset saavat enemmän verta sekä verenkierron mukana kulkevaa happea. Alkuverryttely aloitetaan aina rauhallisesti ja tehoa nostetaan asteittain. Ensin koiran kanssa kävellään ja sitten hölkätään yhteensä esim. 15-20 minuuttia yleisverryttelyksi. Tämän jälkeen koiran liikeradat voidaan tarkistaa kevyesti lyhytkestoisilla aktiivisilla venytyksillä ja herätellä lihaksisto nopeilla ravistuksilla. Ennen suoritusta tehdään vielä lajinomainen verryttely, jonka tarkoituksena on herkistää koira tulevaan suoritukseen. Agilitykoiralle tämä voi tarkoittaa muutaman verryttelyesteen suorittamista ja tottelevaisuuskokeeseen valmistuvalle seuraamisharjoitusta ja vaikkapa noutoa.

Loppuverryttelyn tarkoituksena on puolestaan käynnistää elimistön palautuminen rasituksen jälkeen. Ja niinpä loppuverryttely onkin lihaksiston hyvinvoinnin kannalta jopa alkuverryttelyä tärkeämpi. Loppuverryttelyn aikana koiran sydämen syke palautuu normaalille tasolle, verenkierto tasaantuu ja verenpaine laskee. Myös kehon lämpötila normalisoituu. Lisäksi koiran hengitys tasaantuu ja vireystila palaa tavanomaiselle tasolleen ja koira rauhoittuu.  Suorituksen aikana syntyneiden kuona-aineiden poistumiseksi koiraa tulisi kävelyttää reippaasti tai ravauttaa rauhallisesti 15-30 minuuttia. Kävelyn päätteeksi voi tehdä myös lyhyen, kevyen venyttelyn. Tämän jälkeen koiran tulisi saada levätä 1,5-2 tuntia, jonka jälkeen tehdään 30-60 minuutin reipas kävelylenkki. Pidempikestoiset venytykset tehdään haluttaessa vasta tämän lenkin jälkeen. Voimakasta rasitusta seuraavana päivänä ei tulisi koskaan pitää täydellistä lepopäivää. Rauhallinen matalatempoinen ravilenkki poistaa nimittäin kuona-aineet lihaksista paljon tehokkaammin kuin paikallaan makaaminen.

Alkuverryttelyn jälkeen ja ennen suoritusta on tärkeää saada koira pidettyä lämpimänä, jottei lihaksisto jäähtyisi ja vammautumisriski kasvaisi. Lisäksi kylmillä, kosteilla ja tuulisilla keleillä on hyvä suojata koiran lihaksistoa myös rasituksen jälkeen liian nopealta jäähtymiseltä, joka heikentää palautumista ja lisää lihaskramppien riskiä.  Onkin siis täysin perusteltua käyttää koiralla loimea tai takkia esimerkiksi sen levätessä autossa suoritusta ennen, niiden välissä tai matkalla kotiin.

Lepo 

Väsymys on elimistölle luonnollista rasituksen ja päivän toiminnan jälkeen. Sen luonnollisena hoitokeinona toimii lepo ja nukkuminen. Voidakseen hyvin keho ja mieli tarvitsevat levon ja toiminnan vuorottelua. Levolla ei kuitenkaan useinkaan tarkoiteta täydellistä liikkumattomuutta. Palauttavat ja rentouttavat lenkit ovat tärkeitä kilpailujen ja raskaiden harjoitusten jälkeisinä päivinä, jolloin elimistö palautuu vielä fyysisestä rasituksesta. Tällaisella lenkillä tarkoitetaan koiralle mahdollisimman taloudellista tapaa liikkua 30-45 min.  Useimmille koirille se on kevyttä ravia, mieluiten pehmeällä alustalla. Kesällä myös uinti on hyvä palautuskeino, sillä rauhallinen uinti myös rentouttaa. Kilpailevan koiran tulisi osata myös rentoutua ja levätä harjoitus- ja kilpailupaikoilla ja kotona. Riittävä lepo auttaa tuki- ja liikuntaelimistöä palautumaan ja jaksamaan paremmin fyysistä rasitusta. Jännittynyt, hermostunut ja stressaantunut käyttäytyminen lisää happamuutta jäykistäen lihaksia selvästi.

Hieronta

Hieronta on yksi lihashuollon menetelmistä, jonka avulla muun muassa lievitetään lihaskipuja, normalisoidaan raajojen liikelaajuuksia sekä parannetaan paikallista nestekiertoa ja aineenvaihduntaa. Hieronnalla vaikutetaan myös kuona-aineiden poistumiseen, lasketaan turvotusta, nopeutetaan palautumista ja parannetaan lihasten toimintakykyä. Eläimet nuolevat tai hankaavat arkoja kohtia usein itsekin. Hieronta rentouttaa lihaksia palauttamalla niiden aineenvaihdunnan tavanomaisemmaksi ja murtamalla syntyneitä kiinnikkeitä, jotka voivat rajoittaa lihaksen toimintaa. Lisäksi hieronnalla voidaan joko rentouttaa tai aktivoida koiraa. Kuten jo aiemmin mainittiin, turkin ravistelua voidaan käyttää esim. alkuverryttelyssä virkistämään koiraa. Aikuisen kotikoiran hieronta voi olla hemmottelevaa ja terveyttä edistävää tai terveyttä hoitavaa käsittelyä. Harrastuskoirilla suurimmat syyt hierontaan ovat fyysisen rasituksen aiheuttamat lihaskireydet ja niistä johtuva liikkeiden rajoittuminen tai suorituskyvyn heikkeneminen.

Hierontaa käytetään myös tehostamaan koiran palautumista treenien ja kilpailuiden aiheuttamasta rasituksesta ja jännityksestä. Lisäksi loukkaantumisten jälkeinen hieronta on tärkeä toipumisen edistäjä. Hierontaa käytetään myös murtumien- ja leikkausten jälkihoidossa sekä lihas- ja kudossairauksissa yhdessä fysioterapian kanssa. Hieronnan ajoitus, varsinkin urheilukoiran hieronnan, on kuitenkin hyvin tärkeää, eikä koiraa kannata hieroa voimakkaasti viime päivinä ennen kilpailuja. Voimakas hieronta on elimistölle kova rasitus ja se laskee hetkellisesti koiran suorituskykyä. Koulutettu koirahieroja tekee hieronnan kuitenkin koiralle turvalliseksi. Joskus omistaja voi haluta, että hieronta parantaisi koiran käsiteltävyyttä sekä syventäisi omistajan ja koiran välistä luottamusta. Tällöin kannattaa pyytää koirahierojaa näyttämään kevyet sivelyt, joilla omistaja voisi itse käydä koiransa kehoa läpi, rentouttaa koiraa, syventää suhdetta ja tarkistaa koiran lihaksiston kuntoa. Mikäli koiralla on kuitenkin jokin vamma pehmytkudoksissa, tai esimerkiksi nivelrikko, kannattaa pyytää eläinfysioterapeutilta yksilölliset ohjeet. 

Venyttely 

Venyttely on tärkeä osa koiran kokonaisvaltaista lihashuoltoa, joka voi ehkäistä myös lihasvammojen syntyä. Hieronnan yhteydessä tehtävät venytykset lisäävät myös hieronnan vaikutusta. Aktiivisilla venytysliikkeillä koira itse hoitaa raajojen ja selkärangan liikkuvuuksia. Koira venyttelee normaalisti päivittäin yleensä levosta noustessaan ja lenkille lähdettäessä. Venyttely palauttaa lihaksen lepopituuden. Tällöin aineenvaihdunta normalisoituu ja lihaksen palautuminen tehostuu. Venyttely estää myös kiinnikkeiden syntymistä ja lisää liikelaajuutta. Ikääntyminen ei vähennä venyttelyä, vaan usein liikelaajuudet pienenevät iän myötä. Mutta venyttelyt voivat jäädä pois tai lisääntyä koiran ollessa jostain kohden kipeä. 

Eturaajojen venytyksessä koira työntää eturaajat eteen, painaa rintakehän ja pään alas ja eteen, lantio jää ylös. Takaraajojen venytyksessä koira työntää molemmat takaraajat taakse suoraksi, pää ja kaula työntyvät ylös tai seistessään nostaa takaraajojaan suoraksi taakse, jonka jälkeen tekee saman toisella takaraajallaan. Omistaja voi käyttää hyväksi näitä koirien jo itsekin käyttämiä liikkeitä tehdessään aktiivisia venytyksiä, joissa koira ohjataan venytysasentoon esimerkiksi makupalan avulla. Leikkiinkutsu -asentoon ohjaaminen venyttää koiran vatsalihaksia ja takareisiä, kun taas esimerkiksi omistajaa vasten seisominen venyttää etujalkoja ja niskaa. Koiran kaulaa ja kylkiä voidaan venyttää ohjaamalla koira taivuttamaan itseään viemällä makupala kohti koiran lapaa, hännäntyveä, takajalkaa ja takajalan varpaita. Viemällä makupala istuvan koiran nenän editse ylöspäin niin, että koiran kuono seuraa liikettä, koiran etuosa ja kaula saavat hyvän venytyksen. Koiran yläniska venytetään ohjaamalla koira seuraamaan nenän editse kulkevaa makupalaa alaspäin niin pitkälle, että koira leuka osuu kaulaan. Kun seisova koira seuraa makupalaa etutassujen välistä kohti rintakehää, saadaan venytys tuntumaan koiran selässä. Tällaiset aktiiviset venytykset ovat turvallisia, ja passiiviset, ihmisen tekemät venytykset tulisikin joko jättää ammattilaiselle tai pyytä näihin heiltä erittäin hyvä ohjaus.

Ravinto ja nesteytys 

Koirien ruokinnasta puhutaan paljon. Oikea ruokavalio onkin merkittävä tekijä varsinkin pentujen kehittymisessä ja ikääntyvien kohdalla. Oikea ravinto ja riittävä nesteytys auttavat myös urheilukoiran lihaksia suoriutumaan rasituksesta ja palautumaan siitä. Ennen harjoituksia ja kilpailuja (n. 3 h ennen) on tärkeää antaa koiralle helposti sulavaa, mutta energiapitoista syötävää, jotta verenkierrossa on energiaa fyysistä suoritusta varten. Varsinainen ateria syödään kuitenkin vasta rasituksen jälkeen. Erityisesti kesällä on tärkeää huolehtia koiran riittävästä nesteytyksestä, vaikka väkisin. Lihakset happamoituvat helposti, jos elimistössä on liian vähän energiaa tai koira ei juo riittävästi. Urheilevan ja aktiivisen koiran ravinto ja nesteytys ovat kuitenkin niin laaja aihepiiri, että siitä riittäisi asiaa ihan omaksi jutukseen. 

Yhteenveto 

Tänä päivänä eri koiraharrastuksia ja lajeja on laidasta laitaan samoin, kuin koiraharrastajia. Osa harrastaa vain omaksi huvikseen ja toiset taas tavoitteellisesti kilpailumielessä. Lisäksi koirat ja koirarodut ovat rakenteeltaan monimuotoisia. Nämä yhdessä johtavat siihen, että jokaisen koiran omistajan on tutustuttava koiraansa ja lajiinsa sekä näiden vaatimiin, mahdollisesti yksilöllisiin kehonhuollolle asetettuihin vaatimuksiin. 

Jenita Pärssinen
Ft, koiranomiopiskelija

Rekisteri- ja tietosuojaseloste - Prima Pet PremiumVerkkopalvelut: Mediasignal