Kultakutri ja kolme rescue-poikaa

Jo Camillan lapsuudenkodissa koirat olivat elämän keskipiste. Nykyään Camillan kotia asuttavat kolme kulkuria: Alvari, Ändi ja Oiva.

Äidillä on ollut cockerspanieleita jo 70-luvulta asti, ja tuolloin hän myös kasvatti cockereita muutaman pentueen. Ensimmäinen oma koirani oli kodinvaihtaja Siri. Pienen cockerin alkuperäisessä perheessä oli ilmennyt allergiaa, joten Siri etsi uutta kotia.

Koirani ovat minulle kuin lapsia, varsinkin kaksi pienintä koiraani, ”Sintit”. Mieheni sanoisi, että pilaan koirat lellimällä ja antamalla makupaloja. Koiramme saavat tulla sohvalle ja sänkyyn nukkumaan. Ei puutu paljoa, että ne istuisivat ruokapöydässä syömässä niin kuin ihmiset.

Alvari ja Ändi ovat Viipurin rescueita. Alvari on koiristani isoin ja näyttää pitkälti itäeuroopanpaimenkoiralta. Alvari tottelee todella hyvin ja on perheen älykkö. Hänen ainoa syntinsä on ruoan varastaminen: jos ruokaa on saatavilla, Alvari syö sen parempiin suihin. Ändi on koiristani arin ja epäluuloisin. Ändin luottamusta on vaikea voittaa, mutta rakkaiden ihmisten parissa hän on riemastuttava tyyppi.

Oiva on Romanian rescue ja koiristani pienin sekä nuorin. Oivassa on luultavasti chihuahuaa ja mahdollisesti myöskin pinseriä. Oivan itseriittoisuus on rajaton: hän tietää olevansa meidän pikku lellikkimme ja käyttää sitä sikamaisesti hyväkseen, esimerkiksi kerjätessään tai isotellessaan muille pojille.

En osaisi kuvitella elämääni ilman koiria. Koirat tuovat jokaiseen päivään ripauksen huumoria ja puheenaiheita. Ilman koiria voisi kenties matkustella tai elää leveämmin, mutta sellainen elämä ei ole minua varten.

Lue Nastasian koirakansalaistarina »



Palaa etusivulle »

Rekisteri- ja tietosuojaseloste - Prima Pet PremiumVerkkopalvelut: Mediasignal