Mikä on yllättänyt rescue-koiran kanssa?

  • 19.07.2017

Kyllä se on sanalla sanoen työnmäärä. En tiennyt mihin sitoudun, kun päätimme tuoda tämän koiran Sri Lankasta Suomeen. Aiemmat koirakokemukseni ovat rajoittuneet tyytyväisiin kotikoiriin, jotka syövät, käyvät lenkillä, nukkuvat ja ovat rapsuteltavana. Arki Luckyn kanssa on ollut jotain aivan muuta.


Matka Luckyn kanssa syyskuusta tähän päivään on ollut työläs. Vaikka kehitystä onkin tapahtunut, vielä on paljon tekemistä. Lenkillä menee kivasti ja Luckya voi pitää vapaanakin, kunhan lääniä on tarpeeksi. Koirakoulussakin meni kivasti, ei epäilystäkään, etteikö kyseessä olisi älykäs ja oppivainen koira. Mutta kotioloissa onkin haastavampaa. Ongelmat tiivistyvät rauhattomuuteen ja paikkojen tuhoamiseen.

Koirakoulussakin meni kivasti, ei epäilystäkään, etteikö kyseessä olisi älykäs ja oppivainen koira.

Pyydä apua koira-ammatilaiselta

Muutama viikko sitten epätoivo alkoi kasaantua. Epäilin, että koira kaipaa vapauttansa ja isompaa laumaa, koirakavereita. Aloin jo harkita uuden kodin etsimistä. Paikkaa, jossa voisi aamulla avata oven ja päästää hänet juoksemaan luontoon. Ihmisiä, joilla olisi aikaa, tilaa ja ymmärrystä auttaa tätä pohjimmiltaan ihanaa ja valloittavaa koiraa. Tuntui, etten pystynyt tarjoamaan koiralle sitä mitä se tarvitsisi ja pian loppuisi voimat.

Onneksi puhuin murheistani koira-ammattilaisen kanssa. Hän oli vakuuttunut, että kyseessä on stressikäyttäytyminen eikä aktiviteettien puute. Koira tarvitsisi lisää rauhoittavaa toimintaa. Oli helpottavaa saada ymmärrys Luckyn käyttäytymiseen. Tuli toiveikas olo, että tilanteeseen saataisiin muutos.

Koiran stressin purkaminen on pitkä tie. Varsinkin, kun Luckyn tapauksessa on kyseessä elämänmittainen stressi, joka sai vielä lisäpontta viimeaikaisista muutoksista kotirintamalla. Pienillä muutoksilla kotirauha on jo parantunut. Suurin muutos oli varmasti hihnan täällä päässä tapahtunut oivaltaminen ja siitä syntynyt muutos suhtautumisessa ja oman stressin vähenemisessä!

Hiljaa hyvä tulee

Käytännössä olen lisännyt "tylsää tekemistä", mennään paikkoihin, joissa ei kuitenkaan voi tehdä mitään. Melkein naapurista löytyy todella pieni koirapuisto, joka on useimmiten tyhjillään. Se on osoittautunut loistavaksi, koska siellä ei ole juurikaan mitään tekemistä sen jälkeen, kun hajut on haisteltu. Usein olemme siellä puolisen tuntia ilman mitään ylimääräistä toimintaa. Lucky on rauhallisempi koirapuistossa seisoskelun jälkeen kuin tunnin metsälenkiltä tultaessa.

Toki metsässä ja koirarannallakin vielä käydään. Niiden jälkeen kuitenkin pidetään vapaapäivä, jolloin ohjelmassa on taas rauhallisempaa ulkoilua. Kaikki kommunikointi ja kontakti Luckyn kanssa pyritään pitämään rauhallisena ja lempeänä. Hiukan on myös aloiteltu nenätyöskentelyä ruokailun yhteydessä, mutta sitä olisi tarkoitus vielä jalostaa metsälenkkeihin.

Jo parissa viikossa on tapahtunut selkeää edistystä, Lucky rauhoittuu helpommin ja tuhoaminen on vähentynyt. Kerron kuulumisia kuinka operaatio etenee – nyt näyttää lupaavalta!

Rekisteri- ja tietosuojaseloste - Prima Pet PremiumVerkkopalvelut: Mediasignal